maanantai 25. maaliskuuta 2024

Uusia nukkesuunnitelmia

 


  Heippa taas! Huhhuh mikä päivä! Taas kerran. Mistä näitä kiireitä oikein tulee? Mä olen siis ihan puhki. Mutta ehkä tää joskus vielä helpottaa.

  Ja kuulkaas mulla on teille kerrottavaa. Mulle on tulossa taas uusi nukke. Se on siis tänään tilattu ja on siis tulossa varmasti pian. Oon tästä nukkemallista haaveillut jonkin aikaa. Lisäksi Vestallica odottelee tuolla hyllyssä uusia silmiään, obitsu ja peruukki ovat jo täällä. Saatte neidistä kuvia sitten taas kun silmät tulee.

  Ja tiedän että lupasin tehdä ensi kesänä tarinaa Melodystä ja Vestallicasta mutta en tiedä ehdinkö. Olen suunnitellut tehdä kahta tarinaa yhtä aikaa. Toinen olisi tuo uusi tarina nimeltään Valkoinen lintu ja toinen olisi se lupaamani tarina Melodystä ja Vestallicasta. Kuulostaako hyvältä? Minusta ainakin.

  Tykkään siis kuvata kuvatarinoita. Se ei ole mulle yhtään vaikeaa tai raskasta. Se on mulle oikeastaan tosi helppoa. Rakastan mun nukkeja ja tarinoiden kirjoittelua. Itse asiassa nukkejen kuvaaminen ja tarinoiden tekeminen on mulle tosi rentouttavaa. Olen niin iloinen että mulla on tää harrastus.

  Ja koska oon ollut koko päivän tien päällä niin ehdin ulos kuvaamaan vasta näin illalla. Teki niin mieli kuvata uutta osaa Kaksosten tarinaan mutta kun katselin Averyä ja Daisyä istumassa vitriinissä niin tuli olo että mun pitäisi kuvata heitä.

  Mun täytyy sanoa että Avery on tosi nätti nukke niin kuin Daisykin. Mun täytyisi kuvata heitä enemmän. Ihan tosi. Mutta tällä hetkellä kaksoset inspiroivat eniten.

  Tänään ei kuitenkaan tule uutta osaa kaksosista. Julkaisen tänään yksiosaisen tarinan Averystä ja Daisystä. Tämäkin tarina liittyy Sydänten talven jälkeiseen aikaan. Toivottavasti tämä tarina ilahduttaa teitä vähintään yhtä paljon kuin muakin.


Kuvatarina: Saako henkeä suudella?


Avery: Olen miettinyt erästä juttua Daisy.



Daisy: Kerro minulle, mitä?



Avery: Toistaiseksi vain minä olen suudellut sinua mutta sinä et minua.



Daisy: Se johtuu siitä että olen henki.



Avery: Niin minä oletinkin.

Daisy: Koska olen henki en voi juurikaan koskettaa sinua. Olen kuin tuulen henkäys.

Avery: Minä tiedän. Olen sen huomannut. Ihmiset eivät myöskään aina näe sinua.

Daisy: Fyysistyminen vaatii minulta paljon voimaa.




Avery: Ei se mitään..

Daisy: Toivottavasti se ei haittaa.

Avery: Ei tietenkään haittaa. Mutta nyt tärkein kysymys.




Avery: Saako henkeä suudella?


Loppu




2 kommenttia: