Kesää kohti

 

  Heippa taas! Tänään on ollut ihanan leppoisa päivä. Oon ollut lähinnä kotona. Ja arvatkaas mitä? Kävin yli tunnin verran kuvaamassa nukkeja. Oon yleensä ollut jonkun puoli tuntia tai vähän enemmän. Mutta tällä kertaa intoa riitti.

  Huomasin tänään että lähes kaikki lumi on sulanut pois. Aurinko paistoi niin kauniisti. Oli kerrassaan ihana ilma. Senkin takia vierähti yli tunti koska en halunnut millään mennä takaisin sisälle.

  En olekaan vähään aikaan kuvannut Erikaa. Hän on kyllä niin kaunis tuon tummanpuhuvan viittansa kanssa. Hän on yksi kauneimmista stock kuntoisista nukeista joita omistan. Erikaa täytyisi kuvata enemmän. Mutta jaahas, eipä ole tullut mieleeni.

  Kuitenkin. Nyt mulla on hyviä uutisia! Kaksosten tarina saa taas jatkoa. Tässä se tulee, toivottavasti pidätte!

Kuvatarina: Kutsuttu

Erika: *saapuu paikalle puistoon*

Erika: En vieläkään tiedä kuka lähetti eilen illalla sen tekstiviestin ja kutsui minut tänne.

Erika: *istuu penkille* Täällä ei ainakaan näy ketään. Ehkä ei olisi pitänyt tulla.. Mutta mielenkiintoni heräsi. Lähettäjä oli nimetön.

Marilyn: *saapuu yhtäkkiä paikalle* Anteeksi? Oletko sinä se salaperäinen viestittäjä?

Anastasia: *kurkistaa puun takaa* Ei hän vaan minä.

Marilyn ja Erika: *hätkähtävät kuullessaan tutun äänen ja huudahtavat yhteen ääneen* Anastasia!

Anastasia: Nyt on niin että olen myöhässä ja meillä on kiire.

Marilyn: Mutta..

Erika: Kerro meille edes ensin minkä vuoksi halusit tavata meidät ja minkä vuoksi meillä on kiire.

Anastasia: Hyvä on. Kerron teille matkalla.

Hetkeä myöhemmin.

Anastasia: Juttu on niin että portti jumalten maailmaan on alkanut reistailla. Jos tätä menoa tämä tilanne jatkuu niin portti sulkeutuu kokonaan. Se tarkoittaa sitä että vain täysiveriset jumalat pystyvät kulkemaan tämän maailman ja jumalten maailman välillä. Jos emme pidä kiirettä niin saatamme jäädä loukkuun ihmisten maailmaan emmekä näe enää koskaan äitiä.

Marilyn: Mutta eikö porttia voi korjata?

Erika: Emme tiedä mistä se johtuu. Se voi olla hankalaa.

Marilyn: *juoksee innoissaan eteenpäin* Onpa kaunis maisema!

Erika: Nyt ei oikein olisi aikaa tälläiseen. Meidän on mentävä portin luokse.

Marilyn: Mutta olisiko niin kamalaa jäädä ihmisten maailmaan?

Erika: Minä en ainakaan halua.

Anastasia: Hän on kasvanut ihmisten kanssa. Voi olla että hän ymmärtää ihmisiä paremmin kuin toisia jumalia.

Erika: Tiedän. Olet kertonut minulle.

Anastasia: Ai niin. Tehdäänpä pikaiset esittelyt. Tuossa on siis siskoni Marilyn ja Marilyn tämä synkistelijä on Erika. Erika on paras ystäväni, olemme tunteneet lapsista asti. Noin, asia hoidettu.

Marilyn: Vaikka pidänkin ihmisten maailmasta niin en halua menettää oikeaa perhettäni. Meidän on mentävä.

Erika: Siskosi puhuu vihdoinkin asiaa. Meidän on mentävä vielä kun ehdimme! Nopeasti!

Anastasia: Lähdetään! *lähtee juoksemaan* Tännepäin!

Jatkuu