Peuratyttö

 

  Heippa taas! En oikein tänään päässyt ulos mutta onneksi kuvasin eilen myös toisenkin kuvatarinan uuden osan. Hyvä minä, osaan varautua kaikkeen!

  Olen muuten taas tosi tyytyväinen kätteni jälkeen. Tää muokkaus onnistui taas niin kivasti. Melodystä tuli peuratyttö. Noi valkoiset pisamat on sitten ihan vaan editoitu kuvaan. En ole siis koskenut nuken super kauniiseen meikkiin.

  Pakko vielä hehkuttaa yhtä juttua. En siis edelleenkään paljasta mistä on kyse. Mutta sen verran kerron että olen siis askarrellut nukeille paljon juttuja. Siis huonekaluja pahvista lähinnä mutta kuitenkin. Oon niin innoissani että se mitä oon niin pitkään halunnut niin se tulee. Se on siis tilattu mutten tiedä milloin se tulee. Sen verran paljastan että tää juttu tulee mullistamaan mun nukkeilun.

  Arvatkaa muuten mitä mulle eilen kävi! Onnistuin siis pudottamaan vahingossa Vestallican! Vestallica putosi lattialle ja kaulatappi murtui niin että pää lähti irti. Pää ei siis hajonnut tai mitään. Onneksi. Ja mulla oli onneksi varaosia niin sain nuken kyllä kuntoon. Huhhuh.

  Mutta nyt parhaaseen osuuteen eli kuvatarinan uusi osa. Tää tarina on mulle hyvin rakas. Kyseessä siis Kahlittu kuningatar. Tässä tulee sarjan uusi osa, olkaapa hyvät!

Kuvatarina: Yksinäinen

Vestallica: Onpa täällä kaunista. Ihan erilaista kuin palatsissa.

Vestallica: *surullinen katse* Vaikka täällä on niin kaunista ja aurinko lämmittää ihanasti niin olen edelleen surullinen.

Vestallica: *katsoo kaukaisuuteen* En ole surullinen siksi että minun tulee palata palatsiin ja taas pukea se kirotun kori päähäni.

Vestallica: Olen surullinen koska olen niin yksinäinen. Olen vain ylhäisessä yksinäisyydessäni.

Vestallica: *närkästyneenä* Ihmiset vain palvovat minua. Eivät he minusta oikeasti pidä.

Vestallica: Haluan jotain aitoa. Haluan aitoja tunteita ja sitä että joku tuntisi minut läpikotaisin.

Vestallica: Suuri Ihanuus… Niin he minua kutsuvat.

Vestallica: En pidä siitä.

Jatkuu