keskiviikko 19. kesäkuuta 2024

Niin paljon iloa nukeista

 


  Heippa taas! Tänään aion avautua siitä miten paljon iloa nämä nuket mussa herättää. Tällä hetkellä varsinkin Melody koska hänen naamansa on just uusittu. Melodylle on myös tulossa uusi peruukki vaikka kyllä tää vanhakin kävisi. 

  Oon niin onnellinen kun mulla on nää kaikki nuket. Tää harrastus on mulle niin erityisen tärkeä. On ihanaa päästää oma luovuus valloilleen. En voi myöskään uskoa todeksi että uskalsin mennä siihen Nukkecon nukkemiittiin. Onneksi uskalsin koska oli kivaa vaikka vähän jännittikin.

  Nää nuket on vieneet mut sellaisiin paikkoihin mihin en uskonut koskaan meneväni. Olen niin kiitollinen. Aina kun vaan vilkaisenkin nukkeihin niin mulle tulee niin hyvä mieli. Nää nuket ja tää harrastus on tuottanut mulle niin paljon iloa ja odotan innolla tulevaisuutta yhdessä näiden mun nukkejen kanssa.

  Mutta nyt paras osuus tässä postauksessa. Kuvatarinan uusi osa! Péché saa taas jatkoa. Oon niin innoissani tästä osasta koska nyt alkaa jo tapahtua. Vähän säälin Victoriaa ja Primrosea kun heillä on niin vaikeaa ja heidän tarinansa on aika surumielinen. Mutta nyt päästän teidät lukemaan tarinaa.





Kuvatarina: Meidän välillä


Victoria: Huh..Isä oli raivona.















Victoria: Jos hän tietäisi että etsin tälläkin hetkellä Primrosea niin en tiedä mitä hän tekisi. Mutta minä pelkään. Minä todella suorastaan pelkään välillä isääni.
















Victoria: Mutta se mikä on kiellettyä niin eikö se olekin aina kiinnostavinta? Minulle on käymässä niin.














Primrose: En voi sille mitään. Minä kaipaan häntä. Meidän välillämme oli jotain.
















Primrose: Mutta..olemme niin epäonnisia. Kuin Romeo ja Julia. Tämä on kamalaa..















Primrose: Mutta minun on nähtävä hänet.
















Victoria: Tuolla hän on! Primrose!
















Victoria: *juoksee kohti Primrosea*


















Victoria: *syleilee lämpimästi Primrosea*
















Victoria: *katselee varuillaan ympärilleen*
















Primrose: Mitä nyt?














Victoria: Isäni on tuolla jossain. En anna hänen satuttaa sinua.













Primrose: Hän ei ole täällä. En haista häntä. Olemme nyt kahden. Kerro siis minulle…















Primrose: …onko välillämme jotain?

Victoria: *suutelee Primrosea*














Jatkuu








2 kommenttia:

  1. Hienosti kuvattu, upeita kuvakulmia 🤩 Kuinkahan tässä käy 🤔

    VastaaPoista