Mansikoita rakastava keijukainen

 

  Heippa taas! Tänään kävin taas pikaisesti kuvaamassa uuden osan Kantajaan. Oli kerrassaan ihana päivä kuvata. 

  Tällä kertaa ekaksi kuvaksi tähän postaukseen valikoitui muokkaamani kuva Marilynistä. Tämä tyttö inspiroi nyt taas kovasti. Tuo mansikkahattu on niin suloinen hänen päässään. Siitä sainkin idean että teen hänestä mansikoita rakastavan keijun. Tämä kuva on mielestäni tosi onnistunut. Tykkään tästä tosi paljon ja haaveilen jatkossakin tekeväni tämän kaltaisia enemmän.

  Mutta nyt siihen kuvatarinaan sillä on jo aika myöhä ja mun täytyisi mennä nukkumaan. Ei muuta kuin että toivottavasti pidätte tarinasta. Ja kiitos älyttömästi kaikista kehuista ja lukijoista joita tämä blogi on kerännyt.

Kuvatarina: Kyyneleet

Daisy: *itkee* Juuri kun luulin että voisin elää onnellisena.

Avery: Daisy, rakastan sinua, kerro mistä on kyse.

Daisy: *kääntyy pois päin*

Avery: Ehkä voimme ratkaista tämän yhdessä. Kerro vain minulle mistä- *lause katkeaa kun Daisy alkaa vihdoin puhua*

Daisy: Et sinä voi tehdä mitään! *itkee äänekkäästi*

Avery: Uskon että kaikki on mahdollista tässä maailmassa. Sinun voimasi todisti sen.

Daisy: *kääntyy tyttöystävänsä puoleen* Ei kuolemaa voi kukaan estää!

Avery: Jos joku voi niin me.

Daisy: Emmekä voi! Totuus on se että minä olen kuolematon ja ikinuori. Sinä olet ihminen. Jossakin vaiheessa sinä kuolet ja minä jään yksin.

Avery: *syleilee Daisyä lohduttavasti* Siitä siis on kyse…

Avery: Kuule. Minulla on ehdotus.

Daisy: *itkee hiljaa vuolaasti*

Avery: Minä aion etsiä sen korun.

Daisy: Sen..senkö korun? Sen joka tekee sen kantajasta kuolemattoman?

Avery: Juuri sen.

Avery: Minä löydän sen ja laitan sen kaulaani. Sitten olen kuolematon niin kuin sinäkin.

Daisy: Entä jos se ei toimi noin? Entä jos et löydä sitä?

Avery: *tarttuu tyttöystäväänsä kädestä* Onhan minulla upea puolijumalatar apunani. Mikä voisi mennä pieleen?

Jatkuu