Sadepäivä

 

  Heippa taas! Tänään oli tosi sateinen ja harmaa päivä. Noh, parempi sekin kuin se että tulisi lunta. Vaikka talvi on ihan ok mulle niin en sitä mitenkään erityisemmin rakasta. Itse asiassa joka talvi mulle nousee ajatus että haluaisin muuttaa täältä Suomesta pois. Se ei tietenkään ole tällä hetkellä mahdollista enkä myöskään halua sitä muina vuodenaikoina kuin talvella.

  Kävin tänään kaksi kertaa ulkona. Ekalla kerralla en saanut mielestäni riittävän hyviä kuvia joten menin myöhemmin uudelleen ulos. Joten nyt mulla on läjä kuvia ja pystyn jopa julkaisemaan uutta osaa kuvatarinaani. Luvassa olisi siis Toisella puolella -nimisen kuvatarinan toinen osa. Tässä se tulee. Toivottavasti pidätte!

Kuvatarina: Tuhat vuotta

Jumalten maailma. Se on tunnettu siitä että luonto on vihreämpää, kauniimpaa.

Mutta tänään täällä sataa.

Marilyn: *on kävelyllä* En milloinkaan totu siihen miten kaunista täällä on. Vaikka täällä sataa.

Marilyn: *tuntee inhottavan tunteen joka kertoo että kaikki ei ole hyvin* Mitä.. Luonto puhuu minulle.. Kaikki ei ole hyvin. Minun täytyy löytää Anastasia!

Samaan aikaan toisaalla

Anastasia: Täällä sataa. Jokin ei ole oikein! Jumalten maailmassa ei ole satanut pitkiin aikoihin.

Anastasia: Minun pitää löytää siskoni. En tiedä mistä sade johtuu. Ehkä Marilyn osaa kertoa. Hän on yhteydessä luontoon. *siinä samassa näkee edessään tutun hahmon* Marilyn! Sinut toivoinkin näkeväni.

Marilyn: Jokin on vinossa! Luonto yrittää kertoa minulle jotain mutta en ymmärrä sitä. Täällä sataa ja se ei ole oikein. Jumalten maailmassa ei kuulu sataa.

Anastasia: Siinä olet oikeassa. Jumalten maailmassa ei sada. Ei ole satanut tuhanteen vuoteen.

Marilyn: Mitä tämä voi tarkoittaa?

Anastasia: Vaikka haluaisin niin en tiedä. *tuhahtaa sarkastisesti* Vaikka olen viisauden jumalattaren tytär. Minun pitäisi tietää. Mutta en tiedä.

Marilyn: Meidän pitää ottaa selvää. Oletko kanssani samaa mieltä?

Anastasia: Tietysti, sisko.

Jatkuu