sunnuntai 18. elokuuta 2024

Pienen pieni keijukainen

 


  Heippa taas! Pitkästä aikaa tuollainen sadunomainen keijukuva näin alkuun. Nukkeinto tuntuu nousevan koko ajan suorastaan pilviin asti. Näköpiirissä on uusia nukkeja. Montakin. Mutta en paljasta vielä mallia.
  Uusien nukkejen lisäksi vanhemmatkin nuket innostavat mua. Harmittaa vain että osalla heistä ei ole vielä obitsuja. Ehkä joskus heilläkin on. Siitä ainakin haaveilen.
  Muuten mulla on kohta synttärit. Täytän pian 25 vuotta. Olen ajatellut pitää Pullip-teemaiset synttärit. Saa nähdä miten onnistun siinä. Koristeluideoita saa heittää. Otan mielelläni vastaan kaikenlaisia Pullip-aiheisia ideoita. Kiitos jo etukäteen.
  Tänään pääsin vihdoinkin jatkamaan Péché-kuvatarinaani. Tässä osassa pääsemme näkemään yllättäen Kruanken äitiä, Nadinea. Olen niin innoissani että pääsen jakamaan teille tämän tarinan. Mutta päästän teidät taas lukemaan. Toivottavasti pidätte!




Kuvatarina: Vaarassa


Victoria: Tilanteemme on niin vaikea. Hän on vampyyri ja minä ihminen. Sitten on lisäksi sukuni joka metsästää vampyyrejä. He metsästäisivät Primrosen jos he löytäisivät hänet.














Victoria: Mitä minä voin tehdä?

















Victoria: En voi tehdä muuta kuin yrittää suojella Primrosea.
















Victoria: Se on ainoa minkä voin tehdä.
















Victoria: *kuulee askelia selkänsä takaa* En ole täällä yksin. *kääntyy ympäri*
















Nadine: *seisoo hievahtamatta paikoillaan*

















Victoria: Kuka sinä olet? *hämmentyneenä*

















Nadine: Olen pahoillani….
















Victoria: Mistä?

Nadine: Minä vain….

















Nadine: *alkaa yhtäkkiä kirkua yliluonnolliselta kuulostavalla äänellä*

Victoria: *peittää korvansa käsillään* Hän ei ole ihminen eikä vampyyri. Mikä hän on?

















Nadine: Olen banshee. Tulin varoittamaan sinua. Juokse!

Victoria: Miksi?

Nadine: Ne tulevat! Et selviä jos et nyt heti pakene!
















Victoria: *kuulee kahinaa puiden latvoista* Vampyyrejä! Niitä on ainakin parikymmentä!


















Victoria: Ne lähestyvät!




















Victoria: *kuulee uhkaavia ääniä*





















Victoria: *lähtee juoksemaan* Voi luoja! Voi luoja! Niitä on ihan liikaa! Edes isäni ei pärjäisi niille! Mistä lähtien vampyyrit ovat liikkuneet laumana?

















Hetken kuluttua.


Victoria: Taisin eksyttää heidät. Onneksi se nainen varoitti minua.


















Victoria: Minun on löydettävä Primrose. Minulla on ihan liikaa vihollisia. Ehkä hän osaa auttaa minua. Ja onhan minulla muutenkin ikävä häntä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.










Jatkuu












2 kommenttia:

  1. Onneksi tuo kiltti olento auttoi häntä ❤️ Olipa jännittävä tarina tällä kertaa 😃 Hienoja kuvia ja kuvakulmia 😍 Synttäreille ehdottaisin kakkukuvaa omasta kuvasta, joita voi tilata ainakin kakkupaperi.fi sivustolla. Saisit hienon kuvan kakun päälle 🎂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon❤️❤️❤️ Olen sanaton😅 Ihana kommentti kerta kaikkiaan❤️ Kiitos myös ideasta synttärijuhliin👍

      Poista