torstai 31. lokakuuta 2024

Syyttävä sormi

 


  Heippa taas! Ja niin muuten; ihanaa Halloweeniä kaikille! Tänään olisi luvassa Halloween postaus. En malta millään odottaa. No niin. Aloitetaan sitten.

  Tänään olisi luvassa yksiosainen kuvatarina Halloweenin kunniaksi. Kuvatarinaa varten jouduin askartelemaan paljon mutta ei haittaa yhtään. Oli nimittäin todella hauskaa. Kummitus asu, kissanaamio ja pirun sarvet ovat siis omaa käsialaani. Mutta pitemmittä puheitta mennään itse tarinaan.




Kuvatarina: Halloween bileet


Kruanke: *kulkee yksin hautausmaalla* Mistä tämä sumu yhtäkkiä nousi? Ei tämä voi mennä enää yhtään karmivammaksi.












Kruanke: On muutenkin jo melkein yö.















Kruanke: Eikö olekin karmivaa, vai mitä äiti? *vilkuilee ympärilleen* Äh. Ai niin. Hän inhoaa hautausmaita. Hän varmaan odottaa minua jossain ulkopuolella.














Kruanke: *sytyttää kynttilän*















Kruanke: *laskee kynttilän äitinsä hautakiven eteen* Hyvää Halloweeniä äiti.














Samaan aikaan toisaalla.


Musiikki soi kovaa. Tarjolla on pientä syötävää ja kuplivaa vettä.

















Blair: *kuuntelee musiikkia joka tuntuu täyttävän koko talon*















Larissa: *istuu Blairin viereen lattialle* Mitä mietit sisko?















Blair: En mitään. *pitää pienen taon puheissaan* Missä sinun ystäväsi on? Eikö hänen pitäisi olla jo täällä?














Larissa: Pitäisi. On melkein keskiyö eikä häntä näy. Alan jo vähän huolestua.


*ovelta kuuluu kolahdus*















Kruanke: Anteeksi että olen myöhässä.
















Larissa: Onneksi olet kunnossa. Nyt kiireesti sisälle sieltä. Minun täytyy esitellä sinut kaikille. Ok?

Kruanke: Ymmärretty.














*Juuri kun naiset ovat menossa yläkertaan tapaamaan muita ovelta kuuluu uusi kolahdus. Kaikki kääntyvät katsomaan ovelle. Ketään muuta ei pitänyt olla tulossa.*















?: Onpas teillä kivat pienet juhlat.















Fairy: *haukkoo henkeään järkyttyneenä*



















Fairy: Emera.
















Emera: *nauraa* Mitä nyt? Luulitteko voivanne jättää minut ulkopuolelle?















Dyxasis: Sinua ei ole kutsuttu.
















Emera: *ivallisesti* Todellako? Eikö?

















Fairy: *katselee muualle koska ei kestä nähdä Emeraa* Ole hyvä ja lähde.
















Emera: *ivallisesti* Heitättekö minut ulos? Voi voi, eikö seurani kelpaa? Miten on Fairy?















Dyxasis: Nuo pirun sarvet pukevat sinua hyvin. Tiedän mitä yrität viestittää niillä. Jos et lähde nyt- *lause keskeytyy*
















Emera: Joo joo. Plaa plaa. Lähde nyt ja sitä rataa. Vastahan minä tulin.
















Kruanke: En tiedä sinusta mitään. Sen verran kuitenkin sanon että he eivät ole yksin sinua vastaan. Jos et siis nyt lähde niin saat vastaasi minut. Ehkä jopa meidät kaikki. Suosittelen siis perääntymään.

Larissa: Saat vastaasi myös minut ja siskoni. Luuletko pärjääväsi meille kaikille?















Emera: *puree huultaan ärtyneenä* Hyvä on. Minä lähden mutta tämä ei jää tähän. Muistakaakin se. *heilauttaa hiuksiaan ylimielisesti ennen kuin marssii ovesta ulos*


*Hetken hiljaisuuden jälkeen bileet jatkuvat normaalisti kestäen aamuun asti.*





Loppu




























2 kommenttia: