Hei taas! Tälläkin kertaa on siis tarinaa luvassa. Uskomatonta mutta totta, tämä on jo Sydänten talven viimeinen osa! Mitähän ihmettä? Kiitos kun olette seuranneet tänne asti. Vaikka tämä tarina loppuu niin jatkan silti Kaksosten tarinaa ja tulevaisuudessa aion tehdä vielä uusia kuvatarinoita. Eihän tämä tähän lopu. Mutta nyt sitten itse tarinaan.
Kuvatarina: Palasina
Alice: *pälyilee ympärilleen* Siitä on nyt 2 päivää kun Avery katosi.. Emme ole löytäneet häntä.
Alice: Tiedämme kuitenkin että on olemassa yksi henkilö joka on tavannut Averyn katoamispäivänä. Okei, alahan kertoa! Mitä olet tehnyt ystävälleni?
Erika: En mitään. Juttelin hänen kanssaan tovin. En sen kummempaa.
Alice: Olet kuoleman jumalan tytär. Luuletko että uskon sinua?
Erika: Puhun totta.
Alice: En usko sinua!
Ulla: *laskee käden rauhoittavasti tyttöystävänsä olkapäälle* Rauhoitu. *sitten kääntää katseensa Erikaan* Olemme vain huolissamme ystävästä. Olisimme otettuja jos kertoisit kaikki tietosi hänestä.
Erika: *hymähtää* Okei mutta luulen ettei siihen ole tarvetta.
Alice: Sanoinhan!
Ulla: Odotas, miten niin?
Erika: Katsokaa kuka tuolta tulee. *osoittaa sormellaan*
Avery: *nyyhkyttää eikä huomaa muita* En tiennyt mitä minun olisi pitänyt tehdä joten poimin kukan mukaani. Ehkä voin vielä saada Daisyn sen avulla takaisin… *huokaisee* Taitaa olla toiveajattelua.
Adara: Tällä kertaa ei tullut matkapahoinvointia. Alan oppia.
Avery: Mitä? Sinähän olet-!
Toinen tyttö kääntyy katsomaan Averya.
Daisy: Hei Avery.
Avery: Daisy! Miten sinä-! Miten sinä olet siinä! Olet elossa!
Daisy: En ole oikeastaan elossa mutta olen silti harvinaisen hyvässä kunnossa *nauraa*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti