Ulkoilua ja ufoja

 

  Heippa taas! Huh että on ollut kiireinen päivä! Käytiin ostamassa mulle lisää maalaustarvikkeita keskustassa olevasta kaupasta. Sitten samantien ulos kuvaamaan. Siis samantien mentiin ja ulkona oli aikeissa alkaa satamaan. Mutta onneksi saatiin silti räpsäistyä ihania nukkekuvia. Avery on niin ihanan tietämättömänä tuolla puun oksalla kun ufo aikoo siepata hänet! Okei, okei. Päästän teidät nyt kuvatarinan kimppuun. Toivottavasti pidätte tästä. Muuten; sain tuon valkoisen nukkekokoisen penkin äidiltä lahjaksi. Eikö olekin söpö?

Kuvatarina: Tuhannet äänet

Marilyn: *on kylvyssä* Vesi on niin ihanan lämmintä.

Marilyn: *puhaltaa saippuakuplia* Kylpeminen on aina niin rauhoittavaa ja virkistävää.

Marilyn: Mitäköhän vanhempani sanoisivat siihen että tiedän heidän adoptoineen minut? Että he eivät ole oikeita vanhempiani. Pitäisiköhän minun esitellä heille siskoni?

Jostain kuuluu kirkas lapsen ääni: Jumala auta!

Marilyn: Kuka puhui? *peloissaan* Huhuu?

Sitten tuntui kuin tuhannet ellei jopa miljoonat äänet olisivat vyöryneet tytön päähän. Ne kaikki anelivat apua Jumalalta.

”Auta minua, ole kiltti!”

”Pelasta minut Jumala!”

”Paranna minut syövästä Jumala!”

”Jumala tee minusta rikas. Tarvitsen rahaa.”

”Auta äitiä ja isää! Jumala ole kiltti!”

”Jumala-”

Marilyn: Auts! Päähäni sattuu! Lopettakaa! Hiljaa..nyt! *nostaa kätensä korvilleen jottei kuulisi*

Marilyn: Ei..Ei se lopu…! Hiljaa..olkaa hiljaa…

Marilyn: *nousee salaman nopeasti ammeesta ja juoksee pois kylpyhuoneesta*

Samana päivänä, myöhemmin.

Marilyn: Älä pidä minua nyt hulluna. Minä..minä kuulen ääniä.

Hiljaisuus.

Anastasia: Sinä siis kuulet ne.

Marilyn: Kuulen. Jokainen ääni on erilainen. Jokainen ääni pyytää apua jumalalta.

Anastasia: Eli sinulta. Minäkin kuulen ne. Kuulen joka hetki.

Marilyn: Mutta.. Miten sinä kestät ne? Sen kivun päässä… Miten?

Anastasia: *istuu sisarensa viereen* Se kipu hellittää ajan mittaa. Nykyään olen niin tottunut niihin että se on minulle vain osa tausta hälinää.

Marilyn: Mutta ne pyytävät apua.. Mitä minä teen?

Anastasia: Sinä voit joko vastata heille tai tehdä niin kuin minä teen eli olla vastaamatta.

Marilyn: En tiedä voinko sivuuttaa niitä. Ne ovat niin surullisia ja epätoivoisia.

Anastasia: Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla jumalatar. Ole itsesi näköinen jumalatar.

Marilyn: Kuulostaa helpolta mutta se ei ole. Mitä minä teen?

Jatkuu