”Onko lähelläni enkeleitä?”

 

  Heippa taas! Tällä kertaa kuvasin vähän sisäkuvia Emmasta ja Kristiinasta. Kirjani heistä on vielä pahasti kesken mutta kirjaprojektini Avasta ja Dawnista alkaa olla todella hyvässä mallissa. Siitä myöhemmin lisää.

  Olen tosi tyytyväinen siihen miltä toi kuva näyttää. Se on niin mun tyylinen kuva kuin vain olla ja voi. Haluan ottaa jatkossakin tämän tyylisiä kuvia. Kerron nyt vähän tuosta kuvasta ja otsikosta jotain. Se on ihan lyhyt tarina. Se menee niin että Emma on yksin ollessaan kysynyt ääneen että ”Onko lähelläni enkeleitä?”. Hän ei edes odota että jotain tapahtuisi. Mutta sitten hän saa täysin odottamatta vastauksen leijailevan höyhenen muodossa.

  Kristiinasta sen verran että hän on Emmalle kuin isosisko jota hän ei koskaan saanut. Ja sama toisinpäin. Eli Emma on Kristiinalle pikkusisko jota hän ei koskaan saanut. Enempää en kuitenkaan voi paljastaa koska muuten paljastaisin liikaa siitä keskeneräisestä kirjaprojektista.

  Mutta sitten itse kuviin. Laittakaa musiikki soimaan jotta pääsette paremmin kuvien tunnelmaan. Olen kuunnellut Loreenin musiikkia ehkä joku 10 vuotta (?). Mutta niin. Tässä tulee ne itse kuvat. Toivottavasti pidätte!

Nähdään taas seuraavassa postauksessa!