Kettu

 

  Heippa taas! Tänään on tullut tehtyä vähän kaikenlaista. Koska päivällä satoi niin pääsin ulos kuvaamaan vasta nyt illalla. Tänään ei ole valitettavasti kuvatarinan paikka. Huomenna ehkä olisi? Niin ainakin suunnittelen.

  Tuossa yllä olevassa kuvassa on muuten Anastasia uudella peruukillaan. Ensin yritin tehdä hänestä kissatytön mutta tuntui että kettu sopi hänelle paremmin. Joten tein hänestä sitten sellaisen monihäntäisen ketun (mikä sen nimi on?). Tiedän etteivät hännät juuri näy tuon usvan takaa mutta mun mielestä kuva on silti hieno.

  Ai niin. Kaivettiin ompelukone tänään esiin. Löysin sattumalta ompelulaatikosta tosi kaunista ja leveää pitsiä. Aivoni alkoivat samantien kehitellä suunnitelmaa sen hyödyntämiseksi. Ensin meinasin tehdä siitä topin ja sen jälkeen hameen. Sitten tajusin että kokopitkä mekko olisi tosi hieno. Niinpä alettiin hommiin.

^Tälläinen se on takaa

^ja tälläinen edestä

  Olen tosi tyytyväinen tuohon mekkoon. Mielestäni siitä tuli tosi kivan näköinen. Huomenna aion tehdä lisää vaatetta mun nukeille.

  Mutta nyt sitten itse nukkekuviin. Kävin siis kuvaamassa kaksosia. Nyt näette heidän uudet peruukkinsa vielä paremmin.

Ensi kertaan!

”Älä lennä pois!”

 

  Heippa taas! Mulla on niin paljon hyvää kerrottavaa! Ensinnäkin kaksosten uudet peruukit tulivat viimein. Nyt he ovat ihanan persoonallisen ja omaperäisen näköisiä. Saatte nähdä heidät kyllä pian.

  Tänään kävin päivällä pikaisesti kuvaamassa. Nyt mulla on kaksi tarinaa valmiiksi kuvattuna mutta julkaisen tänään vain toisen niistä. Luvassa on siis pitkästä aikaa Kantajan uusi osa. Olen niin innoissani tästä osasta. Toivottavasti tekin pidätte!

Kuvatarina: Pieni muistutus

Todellisuus muuttuu äkisti. Joku tai jokin muuttaa sen.

Avery: Mitä se oli? Mikä paikka tämä on?

Avery: Onko tämä edelleen Mystic Hills?

?: Mitä…?

?: *ryntää ikkunaan*

?: *sulkee hätäisesti säleet* Ei kai kukaan nähnyt?

Anastasia: Älä hätäile siskoseni.

?: *kääntyy ympäri* Mitä sinä täällä- *lause keskeytyy*

Anastasia: Oletko elänyt jumalten elämää niin kauan ettet muista mitä ihmisyys on?

?: Mutta tuo on ihminen! Hän ei kuulu meidän maailmaamme!

?: *yhtäkkiä tunnistaa paikan ja tuntee kiukun sisimmässään* Miksi toit meidät tänne?! Tiedät miten paljon vihaan tätä paikkaa!

Anastasia: Niin tiedän, sisko.

?: Miksi silti teit näin?

Anastasia: Rauhoitu Marilyn. Olemme edelleen Mystic Hillsissä. Tämä on vain luomani illuusio.

Marilyn: *jäätävä äänensävy* Miksi loit tällaisen illuusion?

Anastasia: *hymähtää*

Anastasia: *nousee seisomaan ja kohtaa sisarensa katseen* Tuo pahiksen rooli ei sovi sinulle.

Marilyn: En ymmärrä mistä puhut.

Anastasia: Siksi minä muistutan. Kuka olikaan se joka halusi auttaa rukoilevia ihmisiä?

Marilyn: *rauhoittuu ja painaa päänsä alistuneena, ehkä vähän häpeillen aiempaa käytöstään* Minä se olin.

Anastasia: Katso heitä. Ei heistä ole vaaraa.

Marilyn: Mutta…

Anastasia: Kuuntele mitä puhut. Haluatko olla tällainen?

Marilyn: Haluan pitää ihmisyyteni. Olet oikeassa.

Anastasia: Nyt. Pyydä anteeksi.

Marilyn: *nolostuneena* Olen pahoillani…

Avery: *pitkän hiljaisuuden jälkeen* Ei se mitään. Olen kunnossa.

Anastasia: Teillä on varmasti hyvä syy tulla Mystic Hillsiin. Nyt on teidän vuoronne kertoa millä asioilla liikutte.

Jatkuu