Peilissä

 

  Heippa taas! Tällä kertaa tällaista kauhukuvaa Liliasta. Tää kuva liittyy kirjoitusprojektiin jota kirjoitan hänen hahmostaan. Eräs tuttuni askarteli pahvista tuon ihanan peilipöydän. Olen siitä ikionnellinen. Pääsette pian näkemään lisää kuvia tuosta peilipöydästä.

  Mulla on hurjasti nukkesuunnitelmia. Mutta paljastan niistä lisää myöhemmin. Haaveilen jatkavani joku päivä taas kuvatarinoita. En tiedä vielä milloin mutta suorastaan pakahdun innosta kun mietin kuvatarinoiden jatkamista. Mutta mennäänpä nyt niihin kuviin.

Eikö ollutkin ihana peilipöytä? Mun mielestä ainakin! Kiitos tutulleni! Ja iso kiitos sulle joka jaksoit katsoa tän postauksen loppuun. Nähdään taas seuraavassa postauksessa!

Muistojen leikkipuisto

 

  Heippa taas! Pääsin kuvaamaan ulos! Oon niin innoissani! Nää kuvat on mulle erityisen rakkaat ja toivon teidänkin pitävän näistä. Näytän ne kohta. Ensin kerron vähän mun kuulumisia. Ette ikinä usko mutta mä oon saanut mun toisen kirjan valmiiksi! Tällä hetkellä mulla on menossa oikoluenta. Tää kirja tulee kertomaan Kristiinan ja Emman tarinan. Kannattaa siis pysyä kuulolla. Kerron sitten lisää kun kirja on sellaisessa vaiheessa.

  Tänään päätin kirjoittaa tällaisen lyhyehkön runon näiden kuvien seuraksi. Tää runo liittyy vahvasti Kristiinaan ja Emmaan. Ja siihen kirjaan. Joten eiköhän mennä kuvien pariin. Toivottavasti pidätte.

Runo: Muistoista

Muistojen virtaa

Muistot koostavat sut

Tuntuu kuin osa susta jää

Menneeseen

Osa susta jää

Muistojen virtaan kiinni

Ja mä tiedän

Mä vaan tahdon

Sut tahdon pelastaa

Jotta sä vaan voit vielä hymyillä

Koska sun elämä on yhtä autio

Kuin tämä leikkipuisto

Tahdon nähdä sun hymyn

Tahdon kuulla sun nauravan

Suru ei saa nujertaa sua

Tuu ja kävele mun kanssa

Mä en jätä sua yksin

Tuun vielä takas ja pelastan sut

Juuri nyt sun on oltava vahva

Luota elämän virtaan

Enkelit susta pitävät huolta

Enkelit katsovat jälkeesi

Ja joku jätti valkoisen höyhenen sulle

Loppu

Keijuystäväni

 

  Heippa taas! Olen aivan liian innoissani! Avan (bjd-nukkeni) vartalo on tulossa! Ihanaa! En malta odottaa että saan hänet kasaan. Olen. Niin. Innoissani.

  Mutta oli mulla teille muutakin. Kävin nimittäin ulkona kuvaamassa! Oli suorastaan rentouttavaa kuvata pitkästä aikaa ulkona. Lilia näyttää niin söpöltä mitä tahansa taustaa vasten. Myös tota kuvaa oli ihanan terapeuttista muokkailla. Lilia on siinä eksynyt metsään nallensa kanssa. Onneksi hän on löytänyt metsästä ystävällisen keijun joka lupaa hänelle opastavansa heidät takaisin sivistyksen pariin.

  Mutta mennäänpä nyt niihin kuviin. Osasta näistä tuli kivan aavemaisia. Odottakaapas. Näytän teille.

^mun lempi kuva näistä

^mun toinen lempi kuva näistä

Mutta kiitos kun katsoit ja nähdään taas niin pian kuin mahdollista!

”Ja minä tulen vielä lentämään”

 

  Heippa taas! En olekaan kuvannut Kristiinaa vähään aikaan. Kävin oikeastaan ulkonakin tänään mutta siellä oli sen verran kuraista ja mutaista, että saatte tänään sisäkuvia. Kristiina on niin nätti vaikkakin sisäkuvissa. Rakastan tätä nukkea mutta jostain syystä hänen kuvaamisensa on jäänyt varsin vähäiselle viime aikoina.

  Täytyy sanoa että säälin Kristiinaa hahmona. Hänen tarinansa on niin surullinen. Vielä enemmän säälin ja suren Emmaa joka on sen tarinan toinen hahmo. Niin tai näin, he ovat ihanat hahmot ja välillä tuntuu hivenen pahalta kirjoittaa heistä kauhutarinaa. Kirjoitan heistä siis yksiosaista kirjaa. Jos joku ei vielä siis tiennyt.

  Löysin siivouksen yhteydessä ihanan muovisen kirsikkapuun oksan. Heti kun näin sen voinut vastustaa kiusausta ottaa sen kanssa nukesta kuvaa. Eiköhän mennä sitten niihin kuviin?

^Niin ihana kuva Kristiinasta! Tästä tuli mun lempi kuva hänestä!

Mutta hei, ihanaa että luet blogiani ja nähdään taas mahdollisimman pian!