Pitkästä aikaa taas kuvatarinaa!

 

  Heippa taas! Olipa ihana päivä! Käytiin ensin äidin ja äidin miesystävän kanssa ostoksilla. Metsästettiin nukeille uutta rekvisiittaa! Joten kun löysin tuon tiimalasin niin en voinut ajatella muuta kuin Cieliä istumassa sen päällä Annabeth vieressään. Heidän kuvaamisensa nostaa mulle esiin paljon tunteita ja muistoja. Pidän siitä heidän kuvaamisessaan eniten.

  Ja kyllä. Tänään olisi luvassa taas pitkästä aikaa kuvatarinaa. Tämä olisi sitten Likasade-kuvatarinani 16. osa. Toivottavasti pidätte. Tässä se siis tulee.

Kuvatarina: Kirjeiden lapset

Annabeth: *istuu ajatuksissaan sängyn reunalla pitäen kädessään Nadinen antamaa kirjettä*

Annabeth: *katsoo mietteliäänä puhelinnumeroa* Jos en olisi näin epäilevä luonne niin soittaisin sinulle samantien. Olen kaivannut perhettä ympärilleni koko ikäni. Tai edes siskoa.

Ciel: *sipsuttelee Annabethin luokse lähes äänettömästi ja herättää naisen ajatuksistaan* Ei sinun ole pakko soittaa jos et tahdo.

Annabeth: Ciel! Hui. Pelästytit minut melkein puolikuoliaaksi!

Ciel: *huvittuneena* Jos siis Kuolemaa edes voisi pelästyttää puolikuoliaaksi. *naurahtaa*

Annabeth: *siirtyy sivuun ja tekee Cielille tilaa* Istu viereeni. *hymyilee*

Ciel: *istuu Annabethin viereen*

Annabeth: *katsoo kaukaisuuteen* Ciel. Miksi se on niin vaikeaa? Olen ollut koko ikuisuuden yksin. Sitten tulit sinä. Olet ollut elämäni ainoa valopilkku. Luulin etten saa sen enempää. Ei sillä. Se olisi kyllä riittänyt minulle. Mutta nyt yhtäkkiä minulla onkin sisko josta en ole koskaan ennen kuullut. Minun tulisi ottaa yhteyttä samantien. En vain voi.

Ciel: *kuuntelee*

Annabeth: ….

Annabeth: Tiedätkö mitä Ciel? En kestä enää uutta pettymystä. Mitä jos se tyttö ei olekaan sellainen kuin toivon? Mitä jos hän ei halua tutustua edes minuun? Mitä jos hän inhoaa minua?

Ciel: Miksi hän inhoaisi sinua? Annabeth, olet kultaisin ihminen mitä voi olla! Hän olisi takuulla iloinen jos tietäisi että olet hänen siskonsa. Ihan totta.

Annabeth: Mitä jos hän vihaa minua koska olen viikatemies?

Samaan aikaan ulkona eräs vihreätukkainen kulkee päättäväisenä eteenpäin.

Hän puristaa kädessään kirjettä.

Sisällä Ciel koittaa valaa rohkeutta Annabethiin jotta tämä soittaisi siskolleen.

Vihreätukkainen harkitsee hetken.

Sitten vihreätukkainen pudottaa kirjeensä postilaatikkoon.

Jatkuu